Esihenkilön mielen hyvinvointi

Psykologi Marjo Lehtisen asiantuntija-artikkelissa pysähdytään pohtimaan esihenkilön omaa hyvinvointia.

Esihenkilön mielen hyvinvointi on keskeistä esihenkilön oman sekä johdettavan tiimin työkyvyn kannalta. Itsestä huolehtiminen mielletään usein omasta fyysisestä kunnosta tai kehosta huolehtimiseksi. Niiden lisäksi myös oman mielen hyvinvoinnista voi ja kannattaa pitää huolta. Psykologi Marjo Lehtisen asiantuntija-artikkeli kutsuu av-alan johtajia pysähtymään hetkeksi ja tutkiskelemaan oman mielen hyvinvointia. Artikkeli tarjoaa konkreettisia vinkkejä siihen, miten pitää huolta omasta jaksamisesta vaativassa esihenkilötyössä.

Esihenkilö, milloin olet viimeksi olet pysähtynyt ja kysynyt itseltäsi, mitä kuuluu?

Ihmisten, työyhteisöjen, työn ja tuotantojen johtaminen on antoisaa, mutta vaativaa työtä. Itsestä huolehtiminen ja omasta hyvinvoinnista välittäminen on tärkeää, jotta työ pysyy innostavana, oma luovuus ja ongelmanratkaisukyky säilyvät riittävällä tasolla ja tiimiläisten hyvinvoinnista huolehtiminen sujuu mutkattomasti.

Omaa mielenterveyttä voi vahvistaa. Mielen hyvinvointia vahvistavat teot ovat pieniä ja arkisia tekoja; onnistumisen huomaamista ja siitä kiittämistä, kuulumisten kysymistä ja vastauksen kuuntelemista, helpotuksen huokaisuja, yhdessä nauramista ja asioista innostumista, ratkaisujen löytämistä, asioiden aloittamista ja niiden lopettamista. Tätä kaikkea voi tehdä myös omien mielen voimavarojen vahvistamiseksi. Tästä artikkelista saat vinkkejä, joiden avulla voit treenata omalla mielen kuntosalillasi.

Kysy itseltäsi: mitä kuuluu?
Esihenkilöinä vastuullamme on huolehtia, että työntekijöiden psykososiaalinen kuormittuminen ei ole liiallista. Kysymme ”mitä kuuluu” ja toimimme, kun huomaamme tiimiläistemme toiminnassa huolestuttavia merkkejä tai muutoksia.

Liiallinen stressi vaikuttaa tyypillisesti ajatuksiin, tunteisiin, käyttäytymiseen ja se voi näkyä fyysiselläkin tasolla. Ihmisestä riippuen jokin osa-alue voi olla korostuneempi kuin toinen. Mistä sinä huomaat, että oma kuormittumisesi alkaa kasvaa? Mitkä ovat sinulle ensimmäisiä merkkejä?
Mielen pelastusharjoitus
Tunnista sellainen tilanne itsessäsi, kun asiat lähtevät menemään ei-toivottuun suuntaan. Esimerkiksi, kun sählään, kun jumitan, kun hermostun, kun tunteet ovat liian vaikeita, kun olen kireä yms.

Tämän jälkeen pohdi, mikä on aiemmin auttanut tai voisi auttaa siinä tilanteessa. Esimerkiksi: niin hengitän syvään, niin kuuntelen yhden hyvän musiikkikappaleen, niin menen pois puhelimelta, niin käyn kävelyllä yms.

Tämän jälkeen tee ohjeestasi muistilappu esimerkiksi puhelimen muistiinpanoihin tai laita kuva kännykän näytölle. Harjoittele kun – niin -ohjeesi käyttöä aina tunnistaessasi tilanteen, jossa sitä tarvitset. Näin siitä tulee vähitellen tuttu tapa, joka tuo turvaa ja tasaa mielen tilannetta.
Kun haluat laajemman kuvan omasta hyvinvoinnistasi työssä, voit tehdä Työterveyslaitoksen kehittämän työhyvinvointitestin.

Miten voit? -työhyvinvointitesti
Pidä tauko juuri silloin, kun on oikein kiire
Kun tunteet, stressi tai vireystila nousevat korkealle, muuttuu tiedonkäsittely aivoissa. Ajatteluun ja toisen kokemukseen suuntautuva tutkiva mielenkiinto heikkenee ja tilalle alkaa tulla automaattisia reaktioita “selkärangasta” – ajattelun sijalle tulee toiminta. Tämä näkyy päällepäin reaktiivisuutena ja tarpeena nopeisiin ja mustavalkoisiin ratkaisuihin.

Kun kiire ja stressi vaikuttavat meissä, ongelmanratkaisukykymme heikkenee. Siksi kannattaa pitää tauko juuri silloin, kun kiire on kovimmillaan.
Harjoitus
Lopeta hetkeksi tekeminen ja ota hyvä asento, joko seisten, istuen tai makuulla. Voit sulkea silmäsi, jos se tuntuu hyvältä. Suuntaa huomio omaan hengitykseesi ja huokaise muutaman kerran syvään.

Kuulostele nyt kehoasi, käy se läpi päästä varpaisiin. Miten jalat asettuvat alustalle? Miten selkä? Entä hartiat ja olkapäät? Kuinka pää asettuu selkärangan jatkeeksi? Tuntuuko kehossa jossain päin kireyksiä? Tuntuuko joku paikka lämpimältä tai joku kenties kylmältä?

Kun olet käynyt läpi koko kehon, siirrä huomio taas hengitykseesi. Huokaise jälleen muutama kerta syvään ja anna kehollesi sellainen liike, jota se tuntuu juuri nyt tarvitsevan. Venyttele kehosi hereille ja vireäksi, avaa silmäsi ja jatka päivän puuhiasi.
Lisää lyhyitä harjoituksia

Rentoutumisharjoitukset

(MIELI ry)

Midnfullness-harjoitukset

(MIELI ry)

Mind Body Bridging

(MIELI ry)
Huomaa hyvä omassa tekemisessäsi
Olemme monesti itsellemme vaativia ja ankaria. Puhisemme kiirettämme, ja voimme näin omalla puheellamme ja ajatuksillamme lisätä kuormituksen tunnetta. Mitä jos harjoittelisit kääntämään sisäisen puheesi lempeän kannustavaksi – kuin puhuessasi hyvälle ystävälle?

Lyhyt harjoitus

Kun tunnistat käyväsi ylikierroksilla, toistele hiljaa itsellesi: ”ei ole mitään hätää”. Voit valita myös oman vastaavan lauseen, jolla rauhoitat itseäsi.
Pidempi pohdintatehtävä
Tarkkaile tietoisesti omaa mielensisäistä puhettasi itse määrittämäsi rajallisen ajan, esim. yhden päivän.

Ota pieni vihko, johon kirjoitat päivän aikana havaitsemiasi esimerkkilauseita siitä, kuinka puhut itsellesi.

Tarkastele päivän päätteeksi kirjoittamiasi lauseita ja merkitse niihin, onko lausahdus itseäsi kannustava, vai onko se soimaava ja itseesi kielteisesti suhtautuva.

Käännä nyt negatiiviset lauseet sellaisiksi, joita sanoisit hyvälle ystävälle. Sano nuo kääntämäsi positiiviset lauseet ääneen itsellesi.

Kirjoittaja Marjo Lehtinen (Psykologi, PsM) on MIELI ry:n Työelämän mielenterveys -yksikön päällikkö ja kouluttava psykologi. Lehtisellä on yli 15 vuoden kokemus esihenkilötyöstä kansainvälisessä yritysmaailmassa. Hän on työnohjaaja (STOry) ja tekee myös urheilijoiden psyykkistä valmennusta. Lehtinen vastasi keväällä 2025 Avaus-hankkeessa toteutetusta webinaarisarjasta, joka käsitteli mielen hyvinvoinnin tukemista av-alan työssä.

Av-alan työhyvinvointitutkimus

Työterveyslaitoksen joulukuussa 2024 valmistunut tutkimus selvitti riippumattomissa tuotantoyhtiöissä työskentelevien ammattilaisten työhyvinvoinnin ja jaksamisen tilaa. Tutkimuksen kehitysehdotuksissa alan toimijoita kehotettiin mm. panostamaan psyykkisen oirehdinnan ennaltaehkäisemiseen ja tunnistamiseen.

Lue lisää tutkimuksesta