Ekologinen elokuva‑ ja tv‑tuotantoprosessi

Tuotannon alkuvaiheessa on tärkeää määritellä, millaista lopputulosta tavoitellaan. Onko rahoittajilla tai tilaajilla vaatimuksia tietynlaisten ekotoimenpiteiden toteuttamisesta? Aiotaanko käyttää ympäristöjärjestelmää tai hiilijalanjälkilaskuria, jolla lasketaan tuotannon päästöt? Tavoitellaanko sertifikaattia eli aiotaanko pienentää ympäristö- ja ilmastovaikutuksia myös käytännössä? Tullaanko toimimaan pohjoismaisen Nordic Ecological Standard ekostandardin mukaisesti? Näihin kysymyksiin vastaaminen ohjaa resursointia. 

Käsikirjoitukset sisältävät yksityiskohtia, jotka ovat keskeisiä tuotannon toteuttamiselle: millaiseen miljööhön kuvaukset järjestetään ja tarvitaanko paikalle ruokavuori tai vaikkapa viisi hevosta. Käsikirjoituksen lukeminen ekologisesta näkökulmasta auttaa tunnistamaan tapoja, joilla parantaa tuotannon ekologisuutta.  

Keinot voivat olla tuotannollisia, mutta tuotannon ja tekijöiden niin halutessa myös sisällön ekologisuutta voi kehittää: voiko sisältö sijoittua maantieteellisesti lähemmäksi tai voisiko hattarapilvi ja keppihevoset olla riittävä symboliikka? Käsikirjoituksen ”ekolukemista” voi tehdä myös pistemäisesti konsultin avulla (vrt. sensitiivisyys-/kokemuslukija), mutta luonnollisesti lopulliset päätökset tekevät tuotannon luovat vastuuhenkilöt.

Lue lisää sisältöjen vastuullisuuden kehittämisestä Avauksen artikkelista.

Ekologisuus elokuva- ja tv-sisällöissä

Esituotannon aikana tehdään tärkeimmät päätökset tuotannon kaikkien osa-alueiden suhteen, joten mitä tarkemmin raamit ovat selvät kaikille päätöksiä tekeville ihmisille, sitä todennäköisimmin toteutuvat myös tuotannon ekologiset tavoitteet. Tuottajan kannattaa keskustella ekologisuudesta heti tuotannon alussa ohjaajan sekä keskeisten osastojen päällikköjen (HODien) kanssa. Mukaan on hyvä ottaa myös tuotantopäällikkö tai linjatuottaja sekä esimerkiksi logistiikka- tai catering-vastaavat, joiden tekemät valinnat vaikuttavat suoraan tuotannon ilmasto- ja ympäristökuormaan. 

Erityisesti jos tavoitteena sertifikaatti tai toimia standardin mukaisesti, ekologisesta kokonaisuudesta huolehtiminen vaatii työtä, ja ekomanagerin tai -päällikön palkkaaminen on usein hyvä ratkaisu. Jos erillistä ammattilaista ei voida palkata, tuotantoon on hyvä nimetä vastuuhenkilö tai -henkilöt, jotka koordinoivat ympäristövastuullisuutta. Työryhmän on hyvä tietää, kenen puoleen voi tarvittaessa kääntyä neuvojen ja tuen saamiseksi. Tekemisen myötä jokaisen osaston ja tekijän kokemus karttuu tässäkin asiassa eli ”ekotuen” tarve oletettavasti vähenee tuotannon ja vuosien edetessä. 

Jos tuotannossa käytetään hiilijalanjälkilaskuria tai muuta järjestelmää, tiedonkeruu suunnitellaan jo esituotannon aikana. Myös alustava päästökartoitus voidaan tehdä ennen kuvauksia. Ennakkosuunnittelussa ekologisuus on tärkeä keskustelunaihe myös yhteistyökumppaneiden kuten kalustovuokraamojen, majoitus- ja kuljetuspalvelujen sekä jälkituotantoyhtiöiden kanssa – heidän asiantuntemuksensa voi auttaa mm. energiankulutuksen, ajoneuvojen, hankintojen ja kierrätyksen osalta. 

Tietojen pohjalta laaditaan tuotannon ekologinen toimintasuunnitelma eli green memo, joka jaetaan työryhmälle osana tuotantoinfoa. Se sisältää konkreettiset tavoitteet ja toimintamallit ympäristövastuullisuuden toteuttamiseen. Mikäli ekosuunnitelma on tehty jo rahoitusvaiheessa, sitä voi nyt tarkentaa. Tuotantoyhtiö voi allekirjoittaa green memon, mikä osoittaa sen sitoutuvan tuotannon tavoitteisiin. Myös työntekijöiden sopimuksissa voidaan viitata tuotannon ekologisiin tavoitteisiin. 

Työryhmälle on hyvä järjestää perehdytys ennen kuvauksia, esimerkiksi kickoff-tilaisuuden yhteydessä. Viestintä ekotoimista läpi tuotannon varmistaa kaikkien tietävän mitä tehdään ja miksi. Jos tavoitteisiin sisältyy standardin noudattamista, sertifikaatin tavoittelua tai laskentaa, kuvausjaksolla täytyy toimia tietyn laatutason mukaisesti sekä kerätä monenlaista dataa.

Kuvausvaiheessa ekologisuuden huomiointiin liittyy usein paljon käytännön asioita (esim. sähköautojen lataus, materiaalien ja jätteiden kierrätys) sekä tiedonkeruuta (esim. sähkönkulutus, jätemäärät). Kun vastuuhenkilöistä on viestitty ennen kuvauksia, työryhmä tietää kiireen keskellä kenen puoleen kääntyä mahdollisten ongelmien tai kysymysten kanssa, mikä puolestaan kasvattaa ekosuunnitelmien toteutumisen todennäköisyyttä.

Kuvausten jälkeen ekologisuutta seurataan myös jälkituotannossa, useimmiten energiankulutuksen, logistiikan sekä hankintojen loppusijoituspaikan muodossa. Tuotannon aiempien vaiheiden aikana kerätty data tarkistetaan ja koostetaan raporttia tai päästölaskentaa varten. Jos tuotanto on käyttänyt hiilijalanjälkilaskuria, laskuriin syötetyt tiedot viimeistellään. Mikäli tuotanto on noudattanut standardia tai tavoitellut sertifikaattia, vaaditut tiedot ja todisteet tulee toimittaa niitä pyytäville tahoille.

Mikäli green memo tehtiin tuotannon alussa, sen loppuun päivitetään ns. final green memo. Se tiivistää, miten tavoitteet toteutuivat ja kertoo vaikkapa tuotannon lopulliset päästöt. Raportti on hyvä jakaa paitsi työryhmälle, myös yhteistyökumppaneille sekä rahoittajille tai tilaajille. Mikäli tuotannon puitteissa järjestetään ensi-ilta tai katselu, ekologisuuden tulisi kantaa myös tapahtumajärjestelyihin sillä kyse on koko tuotantoketjusta.