Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen

Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen työyhteisössä tukee tutkitusti oppimista, luovuutta, tehokkuutta ja tyytyväisyyttä. Av-alalla työskennellään usein projekteittain, jolloin tiimit ja työvaiheet vaihtuvat tiuhaan, mikä korostaa luottamuksen tärkeyttä työyhteisössä.

Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa?

Psykologinen turvallisuus on sitä, että jokainen voi tuoda esiin uusia ideoita, kertoa keskeneräisistä ajatuksista, kysyä kysymyksiä, pyytää apua, varmistaa asioita, haastaa ja kertoa epäonnistumisista ilman, että tarvitsee pelätä tulevansa nolatuksi, rangaistuksi tai joutuvansa suurennuslasin alle. Psykologinen turvallisuus syntyy vuorovaikutuksessa ja sitä ylläpidetään yhdessä.  

Psykologinen turvallisuus ei tarkoita vaatimusten ja tavoitteiden madaltamista eikä sitä, ettemme vaatisi itseltä ja toisilta kurinalaisuutta tai ponnistelua. Turvallisuus ja mukavuus eivät ole sama asia. Joskus ihmiset ymmärtävät psykologisen turvallisuuden mukavuutena ja silloin menetetään sen suurimmat hyödyt. Kenenkään kunto ei kasva lenkillä, jos lenkkeily on vain mukavaa. Sama logiikka pätee myös muihin asioihin.   

Itseasiassa vahva psykologinen turvallisuus asettaa riman korkeammalle, koska se edellyttää avoimuutta ja rehellisyyttä vuorovaikutukselta. Lisäksi se myös nostaa vaatimusta yhteistyön laatua kohtaan – eli siitä, mitä odotan toisilta ja mitä minulta odotetaan. Laadukas yhteistyö puolestaan lisää työyhteisön tuottavuutta. Psykologinen turvallisuus yhdistettynä korkeisiin tekemisen standardeihin on myös tutkimusten mukaan yksi parhaiden tiimien onnistumista selittävä tekijä.

Miten psykologinen turvallisuus kehittyy?

Psykologisen turvallisuuden kehittymistä voidaan tarkastella neljän eri vaiheen avulla.  

1. Ensimmäisenä on osallistumisturvallisuus, joka yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että minun osallistumiseni tähän tiimiin ja tiimin toimintaan on turvallista. Olen hyväksytty ja kuulun tähän porukkaan. 
2. Toisena vaiheena on, että oppiminen on turvallista. Minulla on lupa opetella asioita ja tehdä virheitä. 
3. Kolmantena vaiheena on, että yhteistyö on turvallista. Minulla on kokemus, että minun panokseni kokonaisuuteen on yhtä tärkeä kuin kaikkien muidenkin tittelistä tai työtehtävästä riippumatta. Tässä vaiheessa yhteistyön tekeminen on sujuvaa. Avun pyytäminen ja antaminen on helppoa. 
4. Neljäntenä vaiheena on, että haastaminen on turvallista. Uskallan haastaa totuttuja tekemisen tapoja turvallisesti. 

Miten psykologista turvallisuutta voi kehittää?

Psykologisen turvallisuuden kehittämisessä on syytä lähteä liikkeelle sieltä, missä vaiheessa tiimi, työryhmä tai organisaatio on juuri nyt. Edestäpäin tai kaukaa huuteleminen ei auta, vaan ihminen, tiimi, työryhmä ja organisaatio on haettava mukaan sieltä, missä se kulloinkin on. On oltava samaan aikaan kykyä tunnistaa nykytila sekä osata luoda toivoa paremmasta tulevaisuudesta – eli kommunikoida sitä, miksi asioiden eteen kannattaa nähdä vaivaa.    

Työyhteisössä voi olla kirjoitettuja pelisääntöjä, mutta ihmisiä ohjaavat normit syntyvät näkyvästä käyttäytymisestä. Esimerkin voima on vahvempi, kuin mikään kirjoitettu sääntö. Mieti siis, millaista mallia itse käytökselläsi annat.

Artikkelin kirjoittaja Sanna Miettinen on johtamisen, organisaatiokäyttäytymisen ja työhyvinvoinnin asiantuntija sekä valmennuskonsultti, joka on kouluttanut myös av-alan esihenkilöitä. Sanna on toiminut johtoryhmien, esihenkilöiden, tiimien ja työntekijöiden valmentajana ja työnohjaajana vuodesta 2010.