Yritysvastuu
Millaista on vastuullinen yritystoiminta? Miksi siitä kannattaa välittää? Tässä tietoartikkelissa luodaan katsaus yritysvastuuseen ja sen erityispiirteisiin av-alalla sekä käsitellään yritysvastuun vaikutuksia liiketoiminnan, yhteiskunnan ja toimialan näkökulmasta.
Yritysvastuu on noussut viime vuosina yhä keskeisemmäksi osaksi menestyvää liiketoimintaa. Yritysvastuulla tarkoitetaan yrityksen vastuuta toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan, ja se pohjautuu kestävän kehityksen tavoitteeseen turvata hyvän elämän mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Vastuullinen yritys ylittää toiminnassaan lainsäädännön asettamat vähimmäisvaatimukset ja toimii arvojensa mukaisesti kaikessa toiminnassaan. Lyhyesti sanottuna yritysvastuussa on kyse negatiivisten vaikutusten vähentämisestä ja positiivisten vaikutusten vahvistamisesta.
Vastuullinen toiminta luo yrityksille kilpailuetua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaikilla toimialoilla. Av-alalla vastuullisuuden toteuttaminen edellyttää toimialan erityispiirteiden huomioimista esimerkiksi projektiluonteisuuden ja monipuolisen toimintakentän osalta. Av-alan Kasvusopimuksen pohjalta Suomi tähtää maailman vastuullisimmaksi av-tuotantomaaksi ja hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä kunnianhimoinen tavoite vaatii vankkaa vastuullisuusosaamista ja uusia toimintatapoja koko alalta.
Yritysvastuun osa-alueet
Yritysvastuun ydin on integroida vastuullisuus osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Olennaista on, että yritys tunnistaa toimintaansa liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä arvioi toimintansa suorat ja epäsuorat vaikutukset yhteiskuntaan, pyrkien minimoimaan kielteiset ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset.
ESG-malli (Environmental, Social, Governance) määrittelee nykyaikaisen vastuullisen liiketoiminnan periaatteet ja muodostaa yritysvastuun perustan kolmen peruspilarin kautta.
ESG-mallin kolme peruspilaria
- Ekologinen vastuu (environmental) kattaa ympäristövaikutusten hallinnan ja resurssien tehokkaan käytön.
- Sosiaalinen vastuu (social) keskittyy ihmisiin: työhyvinvointiin, ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaiseen kohteluun.
- Hallinnollinen vastuu (governance) puolestaan varmistaa toiminnan läpinäkyvyyden, vastuullisen taloudenpidon ja johtamisen sekä riskienhallinnan.
Taloudellinen vastuu toimii läpileikkaavana elementtinä, joka mahdollistaa ja hyödyttää yrityksen vastuullisuustyötä. Yrityksen taloudellinen menestys ja vakaus esimerkiksi mahdollistaa investoinnit ympäristötoimiin, henkilöstön hyvinvointiin ja hyvään hallintatapaan. Samalla vastuulliset toimintatavat voivat tuoda myös kustannussäästöjä ja vahvistaa yrityksen taloudellista asemaa, esimerkiksi tarjoamalla kilpailuetua.
Keskeistä vastuullisuudessa on pitkäjänteisyys ja kyky tunnistaa toiminnan vaikutukset koko organisaatioon, arvoketjuun ja sidosryhmiin. Ihanteellisessa tilanteessa yritys huomioi koko toimintaketjunsa vaikutukset ja toimii sen sisällä läpinäkyvästi ja johdonmukaisesti.
Av-alan erityispiirteistä
Av-alan erityispiirteiden tunteminen auttaa ymmärtämään, miten vastuullisuutta voidaan alalla toteuttaa vaikuttavasti. Kokonaisuudessaan av-ala muodostaa laajan toimijoiden verkoston, joka ulottuu sisällön luonnista ja tuotannosta aina jakeluun asti – mukana ovat niin tuotantoyhtiöt, yksittäiset tekijät, jakelijat kuin teatteritkin. Lisäksi toiminnan rahoitus koostuu usein monista eri lähteistä, ja yksittäisessä tuotannossa voi olla mukana useita yhtiöitä, rahoittajia ja jakelijoita Suomesta ja ulkomailta.
Av-alan yritykset tekevät usein projektiliiketoimintaa. Siksi alalla työskennellään tyypillisesti projektikohtaisesti vaihtuvissa työryhmissä. Sama ammattilainen voi toimia vuoden aikana useissa eri rooleissa sekä työntekijänä että yrittäjänä. Projektimaisuuden lisäksi alalle on tyypillistä vahva verkottuminen. Vaikka toimintaympäristö voi tuoda omia haasteitaan vastuullisuuden toteuttamiseen, luova työympäristö on itsessään erityispiirteenä etu. Av-alalla työn imu, kokemus työn merkityksellisyydestä ja työyhteisön joustavuus ovat tutkitusti korkealla, ja yhdessä nämä luovat otollisen kasvualustan vastuullisten toimintamallien rakentamiselle.
Erityispiirteiden ymmärtäminen sekä haasteiden että mahdollisuuksien näkökulmasta edistää toimivien ratkaisujen kehittämistä. Matka vastuullista yritystoimintaa kohti on jatkuva kehitysprosessi, jonka ytimessä on havainnointi ja asteittainen muutos, haasteista huolimatta.
Yritysvastuun vaikutukset
Vastuullisuus on noussut viime vuosina kaiken yritystoiminnan, mukaan lukien av-alan, keskeiseksi menestystekijäksi. Vastuullisuudessa ei ole kyse vain ulkoisista vaatimuksista, vaan se vaikuttaa suoraan yritysten liiketoimintaan, maineeseen ja kilpailukykyyn.
Liiketoimintamahdollisuudet
Av-alalla vastuullisuus avaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Rahoittajat ja sijoittajat kiinnittävät kasvavaa huomiota esimerkiksi ESG-malliin rahoituspäätöksissään. Av-alalla rahoituksella on liiketoimintaan nähden elintärkeä rooli, sillä tuotantojen toteuttaminen edellyttää merkittäviä etupainotteisia investointeja, jotka kootaan usein monesta eri lähteestä. Rahoittajien näkökulmasta vastuullisuus pienentää taloudellisia riskejä monella tapaa, ja samalla rahoittajat haluavat edistää kestävää kehitystä yhtenä yritystoimintansa arvoista.
Julkisessa rahoituksessa vastuullisuusvaatimukset ovat jo arkipäivää. Esimerkiksi Suomen elokuvasäätiön tuotantotuen tai Business Finlandin av-tuotantokannustimen saaminen edellyttää vastuullisuuskriteerien täyttämistä. Myös suomalaiset mediayhtiöt, suoratoistopalvelut ja muut yksityiset rahoittajat arvioivat yhä tarkemmin hankkeiden vastuullisuutta sisältöhankinnoissaan.
Kansainvälisillä markkinoilla vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään: EU:n yritysvastuusääntely, kuten CSR-direktiivi, velvoittaa suuria yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan ja edellyttämään sitä myös alihankkijoiltaan. Tämä heijastuu suoraan av-alan toimijoihin, sillä suuret mediayhtiöt ja alustat vaativat yhä useammin kumppaneiltaan todennettua vastuullisuutta.
Riskit
Vastuullisuuden puutteet voivat konkretisoitua av-alalla käytännönläheisinä haasteina, joihin yritysten on mahdollista ja tärkeää vaikuttaa ennakoivasti. Heikko työhyvinvointi voi johtaa sairauspoissaoloihin, työvoiman vaihtuvuuteen, laadun heikkenemiseen, tuotantojen viivästymisiin ja budjettiylityksiin. Työturvallisuuden laiminlyönti voi johtaa onnettomuuksiin ja niihin liittyviin kustannuksiin. Maineriski on av-alalla erityisen merkittävä, sillä ala perustuu vahvasti luottamukseen ja yhteistyöhön. Yritysten saama negatiivinen julkisuus heijastuu nopeasti työnantajakuvaan, katsojien käyttäytymiseen sekä rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden päätöksiin.
Av-ala ja globaalit haasteet
Ilmastonmuutos, luontokato, eriarvoistuminen ja muut globaalit haasteet ovat kaikkia koskettavia aiheita. Audiovisuaalisella alalla on merkittävä rooli näiden teemojen käsittelyssä, ja yleisöt ovat yhä kiinnostuneempia näitä aiheita käsittelevistä sisällöistä. Samalla kun ala kertoo tarinoita näistä aiheista, on tärkeää, että se toimii myös omassa toiminnassaan vastuullisesti.
Samalla kun globaalit vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat kaikilla toimialoilla, myös av-alan yrityksiltä edellytetään yhä vahvempaa sitoutumista vastuullisiin toimintatapoihin. Vastuullisuuden kehittämiseen kannattaakin panostaa ennakoivasti: se vahvistaa toiminnan jatkuvuutta ja mahdollistaa pitkäjänteisen menestyksen.
Vaikutukset toimialaan ja yhteiskuntaan
Vastuullisuustyö on luonteeltaan kaksisuuntaista. Yhtäältä kyse on yrityksen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja toisaalta yhteiskunnan vaikutuksesta yritykseen. Av-alalla tämä kaksoisolennaisuus näkyy esimerkiksi tuotantojen suorissa vaikutuksissa (sisältä ulos) työhyvinvointiin ja ympäristöön, ja ulkoiset vaikutukset (ulkoa sisään) puolestaan liittyvät alan toimintaedellytyksiin vaikuttaviin muutoksiin, kuten ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin.
Toiminnan suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi
- työturvallisuus ja työhyvinvointi tuotannon kaikissa vaiheissa.
- työntekijöiden yhdenvertaisuuden edistäminen.
- korruption torjunta ja vastuullinen taloudenhoito.
- energian ja materiaalien käyttö tuotannoissa.
- alihankintaketjujen vastuullisuus.
- sisältöjen rooli yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä, arvojen ja asenteiden muokkaajana sekä moniäänisyyden ja kestävän kehityksen edistäjänä.
Yhteiskunnan vaikutukset av-alaan näkyvät esimerkiksi
- muuttuvissa kuluttajatottumuksissa ja yleisön odotuksissa.
- ilmastonmuutoksen tuomissa haasteissa.
- teknologian kehityksessä ja digitalisaatiossa.
- lainsäädännön ja säätelyn muutoksissa.
Kaksoisolennaisuuden tunnistaminen auttaa yrityksiä rakentamaan vastuullisuustyöstään strategisen kilpailuedun. Av-alan yritysten menestys riippuu pitkälti niiden kyvystä ymmärtää ja vastata yhteiskunnan muuttuviin odotuksiin. Samalla alan yritykset voivat olla merkittäviä suunnannäyttäjiä ja muutoksentekijöitä omalla toimialallaan ja laajemmin yhteiskunnassa. Tämä asettaa alalle sekä erityisen vastuun että ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti yhteiskunnan kehitykseen.
Luovuus
Tutkimukset osoittavat, että vastuullisuus ja luovuus vahvistavat toisiaan. Psykologisesti turvallinen ja hyvinvoiva työympäristö tukee riskinottoa ja innovatiivisuutta, mikä on erityisen tärkeää luovassa työssä. Kun ihmiset kokevat voivansa toteuttaa itseään turvallisessa ympäristössä, he uskaltavat kokeilla uutta ilman pelkoa sosiaalisista riskeistä.
Raportointi
Yritysvastuun mittaaminen ja raportointi yleistyy vauhdilla. Vaatimuksia tulee monelta suunnalta: EU:n lainsäädännöstä, rahoittajilta, sijoittajilta ja yhteistyökumppaneilta. Samalla tavat mitata ja raportoida kehittyvät, kun yhtenäisiä standardeja ja ohjeistuksia luodaan.
Av-alan pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevat vastuullisuuden raportointivaatimukset tulevat tyypillisesti
- suurilta yrityksiltä, jotka edellyttävät alihankkijoiltaan vastuullisuuden osoittamista osana omia raportointivelvoitteitaan (kuten EU:n CSR-direktiivi, Corporate Sustainability Reporting Directive)
- julkisilta rahoittajilta, jotka kytkevät tukien myöntämisen vastuullisuuden todentamiseen
- sijoittajilta, jotka arvioivat yritysten vastuullisuutta osana sijoituspäätöksiään
- kansainvälisistä standardeista ja sertifikaateista
- toimialakohtaisista ohjeistuksista
- omaehtoisesta halusta lisätä toimintansa läpinäkyvyyttä ja viestiä vastuullisuudesta.
Lähteet
Hellström, E. & Parkkonen, P. (2022, vierailtu 10.2.2025). Vastuullisuuden tulevaisuus: Miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden. Sitra.
Holliday, C. & Schmidheiny, S. (2002). Walking the Talk: The Business Case for Sustainable Development. Philip Watts.
Järvinen, R. (toim. 2004, vierailtu 10.2.2025). Yhteiskuntavastuu: Näkökulmia yritysten ja julkisyhteisöjen yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tampereen yliopisto.
Pitkänen, E. (2023, vierailtu 10.2.2025). Kotimaisen elokuva-ja tv-alan henkilöstön sosiaalisesti vastuullinen johtaminen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Tarjanne, P. (2023, vierailtu 10.2.2025). Av-alan kasvusopimus. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Rohweder, L. (2004). Yritysvastuu: Kestävää kehitystä organisaatiotasolla. WSOY.
4Front Oy. (Vierailtu 4.2.2025). Yritysvastuun itsearviointityökalu.