Kestävä kehitys ja vastuullisuus
Miten kestävä kehitys muokkaa audiovisuaalista alaa? Mitä vastuullisuus tarkoittaa käytännössä, ja miten se näkyy yhteiskunnan eri tasoilla? Tämä tietoartikkeli avaa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden keskeisiä käsitteitä sekä tarkastelee sitä, miten muutos toteutuu kansainväliseltä tasolta aina yksilöiden päivittäisiin valintoihin.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti audiovisuaalisen alan keskusteluun. Kyseessä on alan ja yhteiskunnan kannalta perustavanlaatuinen murros, joka muuttaa syvästi tapaamme tuottaa, kehittää ja ymmärtää sisältöjä. Av-alan kasvusopimuksen mukaan Suomen tavoitteena on olla maailman vastuullisin av-tuotantomaa vuoteen 2030 mennessä, mikä tekee vastuullisuuden ymmärtämisestä ja toteuttamisesta keskeisen osan jokaisen alan toimijan arkea.
Av-alalla on erityinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Alan vaikuttavuus näkyy esimerkiksi tuotantojen vastuullisessa toteuttamisessa sekä sisältöjen vaikutuksessa ympäröivään maailmaan. Parhaimmillaan ala voi toimia suunnannäyttäjänä ja muutoksen ajajana koko yhteiskunnassa.
Mitä on kestävä kehitys ja vastuullisuus?
Kestävä kehitys on pitkäjänteistä yhteiskunnallista muutosta, jossa ympäristö, ihminen ja talous huomioidaan tasavertaisesti päätöksenteossa. Sen tavoitteena on turvata hyvät elämisen edellytykset sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen ydin on kolmen peruselementin – ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden – tasapainoinen yhdistäminen. Nämä ulottuvuudet ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa ja muodostavat yhdessä perustan tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamiselle.
Kestävän kehityksen kolme peruselementtiä
- Ekologinen kestävyys keskittyy luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ihmisen toiminnan sopeuttamiseen ympäristön kantokykyyn, mikä käytännössä tarkoittaa mm. luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä päästöjen ja jätteiden vähentämistä.
- Sosiaalinen kestävyys tähtää ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun, mikä näkyy esimerkiksi tasa-arvon edistämisenä, ihmisoikeuksien kunnioittamisena ja köyhyyden vähentämisenä.
- Taloudellinen kestävyys puolestaan varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden ilman velkaantumista tai luonnonvarojen liikakäyttöä. Taloudelliseen kestävyyteen liittyy usein kestävä hallinnointi, joka tarkoittaa läpinäkyvää ja vastuullista johtamista sisältäen esimerkiksi lakien noudattamisen tai lahjonnan ja korruption torjunnan.
Vastuullisuus toteuttaa kestävää kehitystä
Vastuullisuus on kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista käytännössä. Se on toimintatapa, jolla organisaatiot ja yksilöt huomioivat toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vastuullisuus konkretisoi kestävän kehityksen tavoitteet päivittäiseksi toiminnaksi, kuten ympäristöystävällisinä toimintatapoina, sosiaalisesti oikeudenmukaisina käytäntöinä ja läpinäkyvänä taloudenpitona.
Yhdessä kestävä kehitys ja vastuullisuus muodostavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka ohjaa yhteiskuntaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Kyseessä on jatkuva kehitysprosessi, jossa toimintaa arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti.
Kestävää kehitystä havainnollistaa Kate Raworthin kehittämä donitsimalli, joka kuvaa yhteiskunnan kestävää toimintatilaa. Mallissa ”donitsin” ulkoreuna kuvaa planetaarisia rajoja, joita ei tulisi ylittää (kuten ilmastonmuutos tai luontokato). Sisäreuna puolestaan määrittää sosiaalisen perustan, joka tulee turvata kaikille ihmisille (kuten puhdas vesi, ruoka, terveys ja koulutus). Kestävä toiminta sijoittuu näiden rajojen väliseen tilaan, jossa yhteiskunta ei ylitä luonnon kantokykyä eikä alita sosiaalisia vähimmäisvaatimuksia.
Donitsimallin kuvaamia rajoja ja tavoitteita seurataan käytännössä monenlaisilla mittareilla ja standardeilla. Globaalilla tasolla YK:n kestävän kehityksen indikaattorit seuraavat valtioiden edistymistä, kun taas organisaatiot hyödyntävät esimerkiksi GRI-raportointistandardeja (Global Reporting Initiative) tai ISO-standardeja (International Standardization Organization) toimintansa vastuullisuuden arvioinnissa. Nämä työkalut auttavat konkretisoimaan donitsimallin periaatteet mitattaviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi.
Kestävän kehityksen mittaaminen
Av-alalla kestävää kehitystä voidaan mitata erilaisin työkaluin. Esimerkiksi tuotantojen ympäristövaikutusten mittaamiseen voidaan käyttää albert-hiilijalanjälkilaskuria tai Green Producers Tool -työkalua. Lisäksi sosiaalisen vastuullisuuden seurantaa toteutetaan esimerkiksi diversiteettidatan keräämisellä Metropolian, rahoittajien ja muiden alan toimijoiden toimesta.
Miten kestävää tulevaisuutta tehdään?
Kestävän kehityksen edistäminen tapahtuu kolmella tasolla. Makrotasolla luodaan kansainväliset ja kansalliset linjaukset sekä lainsäädäntö. Mesotasolla organisaatiot ja yhteisöt muuttavat nämä tavoitteet toimintamalleiksi ja käytännöiksi. Mikrotasolla yksilöt toteuttavat muutosta päivittäisessä työssään ja valinnoissaan.
Kansainvälinen ja kansallinen taso
Kansainväliset sopimukset, ohjelmat ja sitoumukset ohjaavat kestävän kehityksen työtä globaalisti. Keskeinen esimerkki tästä on YK:n Agenda2030, joka sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta ympäristöllisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi. Nämä ja esimerkiksi EU:n sääntely muunnetaan kansallisiksi toimintaohjelmiksi ja lainsäädännöksi. Suomessa tätä työtä toteutetaan esimerkiksi ilmastolain, tasa-arvo-ohjelman, koulutuspoliittisen selonteon ja kestävän kasvun ohjelman kautta. Lisäksi EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) toimeenpannaan kansallisesti kirjanpito- ja tilintarkastuslakien kautta. Tällä tasolla luodaan ne puitteet ja velvoitteet, joiden mukaan yhteiskunnan eri toimijat suuntaavat toimintaansa kestävämmäksi.
Organisaatioiden ja yhteisöjen taso
Organisaatiot muuttavat ylätason tavoitteet käytännön toiminnaksi. Audiovisuaalinen ala on konkreettinen esimerkki: av-alan Kasvusopimuksessa on sovittu yhteisestä tavoitteesta tehdä Suomesta maailman vastuullisin av-tuotantomaa vuoteen 2030 mennessä. Tätä työtä koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriön johdolla alan keskeiset toimijat. Esimerkiksi Suomen elokuvasäätiö kehittää pohjoismaista vastuullisuusstandardia, Business Finland sisällyttää vastuullisuusvaatimuksia rahoitukseensa, ja APFIn hankkeet kehittävät alalla vastuullisia toimintamalleja.
Yksilöiden taso
Kestävä muutos toteutuu lopulta yksilöiden päivittäisissä valinnoissa. Tuottajat, ohjaajat, käsikirjoittajat ja muut alan ammattilaiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat tuotantojen ekologiseen ja sosiaaliseen jalanjälkeen. Yksilöiden sitoutuminen vastuullisiin toimintatapoihin on tärkeä osa tätä muutosta, joka vahvistuu, kun se juurtuu sekä henkilökohtaisiin valintoihin että rakenteellisiin käytäntöihin.
Nämä kolme toiminnan tasoa – kansainvälinen ja kansallinen taso, organisaatioiden ja yhteisöjen taso sekä yksilöiden taso – ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään: ylemmän tason linjaukset ohjaavat toimintaa, mutta samalla ruohonjuuritason muutokset voivat synnyttää uusia käytäntöjä ja vaikuttaa tuleviin linjauksiin. Juuri tämä vuorovaikutus mahdollistaa todellisen ja kestävän yhteiskunnallisen muutoksen.
Kohti kestävämpää audiovisuaalista alaa
Audiovisuaalinen ala käy läpi perustavanlaatuista muutosta. Vastuullisuus ei ole enää vaihtoehtoinen toimintatapa vaan välttämätön osa alan toimintaa ja kehitystä. Alan erityinen asema sekä sisältöjen tuottajana että merkittävänä työllistäjänä tekee siitä keskeisen toimijan yhteiskunnan kestävyysmurroksessa.
Muutos kestävämpään av-alaan vaatii sekä konkreettisia tekoja että strategisen ajattelun muutosta. Onnistuminen edellyttää järjestelmällistä työtä kaikilla tasoilla: kansainvälisistä ja kansallisista linjauksista alan organisaatioiden toimintamalleihin ja edelleen jokaisen ammattilaisen päivittäisiin valintoihin. Suomen mahdollisuus nousta vastuullisen av-tuotannon edelläkävijäksi vahvistuu sitä mukaa, kun alan toimijat omaksuvat kestävyysmurroksen ja kehittävät sitä eteenpäin.
Muista ainakin nämä
- Kestävä kehitys on pitkäjänteistä muutosta, joka huomioi kokonaisvaltaisesti ympäristön, ihmisen ja talouden.
- Vastuullisuus toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita käytännössä.
- Muutos tapahtuu kolmella tasolla: kansainvälinen–kansallinen ohjaus, organisaatiot sekä yksilöt.
- Av-alalla on erityinen rooli muutoksen edistäjänä sekä tuotantojen että sisältöjen kautta.
Lähteet
Eettinen taide ry. (Vierailtu 4.2.2025). Eettinen taide.
Ympäristöministeriö. (Vierailtu 4.2.2025). Mitä on kestävä kehitys?
YK-liitto. (Vierailtu 4.2.2025). Kestävä kehitys.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK. (Vierailtu 4.2.2025). Vastuullisuus.
Sitra. (Vierailtu 4.2.2025). Vastuullisuuden tulevaisuus.
Audiovisual Producers Finland – APFI ry. (Vierailtu 4.2.2025). Kestävä kehitys AV-alalla.